Analyysi: Kilpajuoksu Itä-Syyriaan ajaa suurvallat törmäyskurssille

Kun ääri-islamilainen Isis-järjestö on yhä ahtaammalla Syyriassa ja Irakissa, kilpailu sen hallitsemista alueista itäisessä Syyriassa kiihtyy.

Riskinä on Syyrian sotaan sekaantuneiden ulkovaltojen sotilaallinen yhteentörmäys.

Isisin alueille itäiseen Syyriaan etenevät yhtä aikaa sekä Yhdysvaltain tukemat kapinalliset että Iranin ja Venäjän tukemat Syyrian hallituksen joukot puolisotilaallisine liittolaisineen.

Merkkejä jännitteiden kasvusta on jo nähty: Kesäkuussa Yhdysvallat on ampunut alas Syyrian hallituksen Su-22-sotilaskoneen ja kaksi Iranin aseistettua miehittämätöntä lennokkia Syyriassa.

Yhdysvallat perustelee alasampumisia itsepuolustuksella: Syyrialaiskone uhkasi Yhdysvaltain tukemia kurdien ja arabien SDF-joukkoja ja Iranin lennokit Tanfin tukikohtaa, jossa Yhdysvaltain erikoisjoukot kouluttavat Syyrian kapinallisia Jordanian rajan tuntumassa Etelä-Syyriassa.

Yhdysvallat on myös tehnyt kolmesti ilmaiskuja Syyrian hallitusta tukevia puolisotilaallisia shiiajoukkoja vastaan, kun nämä ovat lähestyneet kapinallisten asemia Tanfissa.

Syyrialaiskoneen alasampuminen sai Syyrian hallituksen liittolaisen Venäjän varoittamaan, että se voi ottaa yhdysvaltalaiskoneet ilmatorjuntansa maalikohteiksi, jos nämä lentävät Eufratjoen länsipuolella.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Yhdysvallat ja Venäjä pyrkivät varmasti edelleen varomaan yhteentörmäystä, mutta Syyrian mutkikkaalla sotanäyttämöllä virheiden vaara kasvaa, kun kilpailevat ryhmittymät pyrkivät niskan päälle Isisiltä vapautetuilla alueilla.

Kun Isisin hallitsema alue kutistuu, Isisiä vastaan taistelevat joukot ovat voivat ajautua keskinäisiin kahnauksiin.

Seuraukset voivat olla arvaamattomia.

Iranin vallankumouskaartin kenraalimajuri Qassem Soleimani on tiettävästi nähty kesäkuussa Syyrian ja Irakin rajalla tapaamassa Iranin tukemia shiialaisia puolisotilaallisia joukkoja.

Tätä on pidetty merkkinä siitä, että kilpajuoksu Irakin rajalle on kiihtymässä. Irani haluaa maareitin Välimeren rantaan.

Iranin naapurimaassa Irakissa on nyt vallassa Iranille myönteinen shiiajohtoinen hallitus. Sitä paitsi Irakin puolella rajaa Isisiä vastaan taistelevat Iranin tukemat shiiojen puolisotilaalliset joukot.

Jos Iranin tukema Syyrian hallitus liittolaisineen kykenee taistelemaan auki reitin Itä-Syyriaan Irakin rajalle, Iran voisi toimittaa avustuksia Libanoniin tärkeälle liittolaiselleen Hizbollah-järjestölle maateitse Irakin ja Syyrian kautta.

Näin Iran välttäisi meri- ja lentokuljetusten epävarmuudet.

Yhdysvaltain julkilausuttu politiikka on, että se toimii Syyriassa sotilaallisesti ääriliike Isisin kukistamiseksi.

Yhdysvallat saattaa nyt olla ajautumassa aiempaa syvemmälle Syyrian konfliktin heitteikköön ilman julkisesti muotoiltua pitkän linjan strategiaa.

Siinä missä varovaisuudestaan tunnetun Barack Obaman ohjenuorana ulkopolitiikassa oli olla tekemättä typeryyksiä (niin sanottu don't do stupid shit -politiikka), Trump on delegoinut päätösvaltaa kenraaleilleen.

Sotilaiden varovaisuuteen luottamisessa voi olla omat vaaransa. Syyrialaisen hävittäjän tai iranilaisten lennokkien alasampuminen saattaa tuntua taktisesti tarpeelliselta.

Pienillä taktisilla askeleilla voidaan kuitenkin kävellä suureen sotaan.

Harvemmin mainittu tosiasia on, että Yhdysvalloilla on jo pitkään ollut maajoukkoja Syyriassa.

Yhdysvaltain erikoisjoukot ovat toimineet kurdien ja arabien SDF-joukkojen tukena Pohjois-Syyriassa. Keväällä Yhdysvallat sijoitti alueelle merijalkaväen tykistöpatteriston antamaan tulitukea Raqqaan hyökkääville SDF-joukoille.

Etelä-Syyriassa Yhdysvaltain erikoisjoukot kouluttavat kapinallisia Tanfin tukikohdassa Jordanian rajan tuntumassa.

Huhtikuussa arvioitiin, että Yhdysvallat on sijoittanut noin 900 sotilasta Syyriaan.

Tämä kaikki on tapahtunut ilman kongressin hyväksyntää. Periaatteessa Yhdysvaltain presidentin pitäisi pyytää kongressilta valtuutus sotaan, mutta kongressi ei ole erityisen tarkasti pitänyt kiinni tästä oikeudestaan.

Syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen kongressi antoi presidentille varsin avokätisen valtuutuksen käyttää sotilaallista voimaa kaikkia niitä kansoja, järjestöjä tai henkilöitä vastaan, jotka olivat jotenkin sekaantuneet iskuihin.

On vaikeaa nähdä, miten tämä koskisi Syyrian operaatioita.

Isisiä ei ollut olemassa 2001, se syntyi käytännössä Irakin miehityksen sivutuotteena, eikä Syyria ollut sekaantunut syyskuun 11:nnen iskuihin.

Syyrian kilpajuoksun konfliktiherkkyyttä lisää Trumpin hallinnon vahva vihamielisyys Irania kohtaan. Iran ajaa aktiivisesti etujaan Syyriassa, ja se on keskeinen Assadin hallinnon liittolainen.

Äskettäin kongressin kuulemisessa ulkoministeri Rex Tillerson sanoi Yhdysvaltain toimivan "Iranin sisällä olevien elementtien" kanssa edistääkseen rauhanomaista hallinnonvaihdosta Iranissa.

Iranin johdon korviin lausunto tuskin kuulostaa rauhanomaiselta.

Samaan aikaan Trump näyttää sitovan Yhdysvaltain edut tiukasti öljyvaroiltaan vauraan sunnimonarkian Saudi-Arabian leiriin. Saudit pitävät shiiajohtoista Irania perivihollisenaan.

Saudi-Arabia on Yhdysvaltain pitkäaikainen liittolainen, mutta Yhdysvallat ei välttämättä kykene hllitsemään ja hallitsemaan liiittolaisensa toimia.

Saudi-Arabian uudeksi kruununprinssiksi nimitetty Mohammad bin Salman on ajanut aiempaa äkkipikaisempaa ulkopolitiikkaa, mikä näkyy muun muassa Saudi-Arabian sekaantumisessa Jemenin sisällissotaan ja hankkeessa Qatarin eristämiseksi.

Vielä yksi vaaratekijä Syyriassa on Yhdysvaltain Nato-liittolaisen Turkin ja kurdien vihanpito.

Yhdysvallat on tukenut Syyriassa Isisin vastaisessa taistelussa erityisesti kurdien ja arabien SDF-joukkoja, joissa keskeinen voimatekijä ovat kurdien YPG-taistelujoukot.

Turkin mielestä Syyrian kurdien YPG-joukot ovat Turkissa toimivan kurdien PKK-sissijärjestön jatke.

Niinpä Turkki pitää kurdien vahvistumista rajansa tuntumassa vaaratekijänä. Se on myös lähettänyt joukkoja Syyriaan torjumaan kurdien levittäytymistä.

Yhdysvallat on ollut pitkään hankalassa välikädessä kahden liittolaisensa välissä.

Yhdysvaltain puolustusministeri Jim Mattis on sanonut, että Yhdysvallat todennäköisesti jatkaa kurdijoukkojen aseistamista Raqqan valtauksen jälkeenkin.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and