Brexit-neuvotteluissa väännetään EU-kansalaisten oikeuksista, eron jälkeisistä maksuista, Irlannin rajasta – Tuontikiintiöistä tulossa iso kiista

Neuvottelut Britannian EU-erosta alkoivat Brysselissä maanantaina ja jatkuvat torstain työlounaaseen saakka. Britannian brexit-ministeri David Davis on mukana vain maanantaina ja torstaina, muuten neuvotteluja käydään työryhmissä.

Uusia, viikon mittaisia kierroksia aiotaan jatkossa käydä joka kuukausi.

EU:n päättämä linja on ollut, että ensin pitää päästä sopuun kansalaisten oikeuksista, Irlannin kysymyksestä ja siitä, millaisia summia Britannian on eron jälkeen maksettava EU:lle. Vasta kun niissä on saavutettu edistystä, voidaan alkaa neuvotella kaupasta.

EU-huippukokouksen on määrä lokakuussa päättää, onko edistys ollut riittävää.

Politicon haastattelemien EU-diplomaattien mukaan nyt aiotaan silti ainakin epävirallisesti aloittaa myös neuvottelut tuontikiintiöistä, jotka koskevat muun maailman tuontia EU:n ja Britannian alueelle.

EU:lla on 124 eri kauppasopimusta, jotka määrittävät, miten paljon muualta voidaan tuoda halvemmilla tulleilla eri tuotteita unionin alueelle.

Kun Britannia eroaa unionista, kiintiöt pitää määrittää uudelleen. Jos ne jätettäisiin entiselleen, tuonti unioniin kasvaisi jäljelle jäävien 27 maan osalta. EU pitäisi parempana kiintiöiden pienentämistä ja sitä, että Britannia päättää omista tuontikiintiöistään.

Tällä viikolla käsitellään myös Britannian asemaa Euroopan atomienergiayhteisössä Euratomissa sekä EU-tuomioistuimen roolia.

Brexit-neuvottelut
Britannian brexit-ministeri David Davis (vas.) ja EU:n neuvotteluvastaava komissaari Michel Barnier polkaisivat maanantaina Brysselissä käyntiin eroneuvottelujen ensimmäisen varsinaisen kierroksen.Stephanie Lecocq/EPA

Brexit-neuvotteluita EU:n puolella johtavan Michel Barnierin mukaan valmista pitäisi saada lokakuuhun 2018 mennessä.

29. maaliskuuta 2019 päättyy kahden vuoden ajanjakso, jonka aikana ero on EU:n sääntöjen mukaan neuvoteltava valmiiksi – ja neuvottelutulosta pitää ehtiä myös käsitellä EU-parlamentissa, Britannian parlamentissa sekä Eurooppa-neuvostossa.

Mayn linjaukset EU-kansalaisten oikeuksista “eivät riitä”

Britannian pääministeri Theresa May kertoi kolme viikkoa sitten, millä ehdoilla EU-kansalaiset voivat jäädä maahan. EU-kansalaisten oikeudet muun muassa sosiaaliturvaan ja terveydenhoitoon riippuisivat siitä, miten kauan he ovat maassa oleskelleet.

Linjauksia on EU:ssa jo kommentoitu riittämättömiksi. Europarlamentaarikkojen viikon takaisen kannanoton mukaan May olisi valmis antamaan unionin kansalaisille heikommat oikeudet Britanniassa kuin mitä britit saisivat EU:ssa.

Tänään Mayn ehdotuksista päästään neuvottelupöydässä vääntämään kättä ensimmäistä kertaa.

Montako miljardia Britannia joutuu maksamaan?

Britannia on sitoutunut EU-budjettiin, nykyinen rahoituskausi päättyy 2020. Lisäksi Britannia kantaa osavastuuta EU:n lainojen takaajana, mikä merkitsee miljardien laskua, jos vaikkapa Irlanti tai Ukraina ei maksakaan lainojaan. Myös EU-virkamiesten eläkkeistä on vastattava brexitin jälkeenkin.

EU:n esittämän laskun loppusummaa ei ole vielä tiedetä, koska vielä ei ole päätöksiä siitä, jääkö Britannia jäseneksi joihinkin EU-ohjelmiin tai miten yhteinen omaisuus jaetaan.

Kyse on kumminkin kymmenistä miljardeista euroista, todennäköisesti useamman vuoden ajalle jaettuna. Yleisin arvio liikkuu 50-60 miljardissa eurossa.

Britannian ja Irlannin rajasta aletaan neuvotella tiistaina

Irlanti ja Britanniaan kuuluva Pohjois-Irlanti ovat huolissaan siitä, miten brexit vaikuttaa rajaan niiden välillä. Brexitin myötä tiiviistä kanssakäymistä harrastavien irlantilaisten välille nimittäin syntyy unionin ulkoraja.

Rekka Pohjois-Irlannin rajalla.
Pohjois-Irlannin ja Irlannin välillä ei nykyisin ole rajamuodollisuuksia, rajasta muistuttaa vanha vartiokoppi.Pekka Tynell / Yle

Rajamuodollisuudet halutaan pitää mahdollisimman vähäisinä. Rajan ylittää päivittäin yli 30 000 ihmistä.

Britanniassa hallituksen rivit rakoilevat

Theresa Mayn konservatiivinen vähemmistöhallitus on huteralla pohjalla, ja ministereillä on ristiriitaisia käsityksiä siitä, miten tiukka ja nopea brexitistä pitää tehdä.

Kiistelystä kielivät hallituksen kokouksista julkisuuteen vuotaneet kommentit.

Viime viikolla brittimedia kohisi valtiovarainministeri Philip Hammondin kommenteista julkisen alan työntekijöiden "ylipalkkauksesta" sekä siitä, miten uudenaikaisia junia on niin helppo ajaa, että "jopa nainen voi sitä tehdä".

Hammond kommentoi BBC:lle, että vuodot kertovat tyytymättömyydestä:

– Meteliä pitävät ihmiset, jotka eivät ole tyytyväisiä asialistaani. Viime viikkoina olen yrittänyt varmistaa, että saavutamme neuvottelutuloksen, joka keskittyy suojelemaan talouttamme ja työpaikkojamme, ja varmistamaan, että meillä on jatkuvasti nouseva elintaso tulevaisuudessa.

Hammondin tulkittiin viittaavan konservatiivipuolueen haukkoihin, jotka haluavat "kovaa brexitiä" ja rajata tiukemmin maahanmuuttoa. Tällaisiin lukeutuu muun muassa ulkomaankauppaministeri Liam Fox.

Theresa Maytä esittävä nukke mielenosoituksessa Lontoossa
EU-jäsenyyttä kannattavat osoittivat keväällä mieltään Lontoossa parlamenttitalon edustalla. Pääministeri Mayn hallituksessa osa ministereistä kannattaa pehmeää, osa kovaa brexitiä eli nopeaa ja tiukkaa eroa unionista.Andy Rain/EPA

Britannian ulkoministeri Boris Johnson puolestaan jätti maanantaina Brysselissä vastaamatta toimittajien kysymykseen siitä, onko hallitus erimielinen brexitin suhteen. Johnson sanoi ainoastaan olevansa tyytyväinen neuvottelujen alkamiseen ja puolusti Mayn linjauksia EU-kansalaisten oikeuksista.

Uusia ongelmia julki, miten käy esimerkiksi ruokaturvallisuuden?

Britannian hallitus aloitti viime torstaina lakiurakan, jolla EU-säädöksiä siirretään Britannian omaan lainsäädäntöön.

Urakka on valtava, mutta välttämätön.

Maanantaina kolme elintarvikepolitiikan professoria julkisti 88-sivuisen raportin, jossa epäillään Britannian elintarviketurvallisuuden voivan romahtaa toista maailmansotaa edeltävälle tasolle, koska maa ei ole kehittänyt omaa politiikkaa maanviljelyyn tai elintarvikehygieniaan liittyen.

Raportin mukaan Britannia on tuudittautunut EU-säädösten ja maataloustuotannon varaan. Kun maa irtautuu unionista, elintarvikkeiden hinnat saattavat nousta huomattavasti: Britannia esimerkiksi tuo 80 prosenttia tuoreista vihanneksista ja 40 prosenttia hedelmistä.

Osa tulevaisuuden kauppakumppaneista soveltaa todennäköisesti lievempiä säädöksiä vaikkapa lisäaineisiin tai torjunta-aineisiin kuin mihin EU-Britanniassa on totuttu.

Myös maatalouden ja elintarviketeollisuuden työvoiman saanti voi käydä ongelmalliseksi. Kolmasosa työvoimasta on ulkomaisia siirtolaisia ja kausityöläisiä, joiden pääsyä maahan aiotaan vaikeuttaa brexitin myötä.

Lähteet: AFP, AP, Reuters

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and