Maistuuko kanankoipi ja munakas? Nykypäivän arkiruoka sai potkua keskiajan paastosäännöistä

Alkujaan Aasian viidakoissa elellyt kana kesytettiin kuusi tuhatta vuotta sitten, mutta vain osittain. Lopullisesti kanasta tuli säyseä kotieläin Euroopassa vasta runsaat tuhat vuotta sitten, kertoo kansainvälinen tutkimus, jossa on paikallistettu ratkaiseva geenimuutos lähes vuoden tarkkuudella.

Muinaisesta DNA:sta on voitu jo aiemmin selvittää, miten kanan geenit ovat muuttuneet, mutta ongelmana on ollut tuon tiedon yhdistäminen ympäristön ja kulttuurin muutoksiin, kertoo paleogenomiikan tutkija Liisa Loog brittiläisestä Oxfordin yliopistosta.

Tuoretta tutkimusta varten kehitettiin uudenlainen tilastotyökalu. Geeniaineistona oli aiempi kartoitus noin sadasta kananluunäytteestä, jotka ovat peräisin eri puolilta Eurooppaa 2 200:n viime vuoden ajalta.

Kanasta tuli säyseä

Kananlihan ja -munien kysynnän räjäyttivät keskiajan benediktiinimunkit kieltämällä nelijalkaisten eläinten lihan syönnin paastopäivinä. Etenkin kalaruokia mutta myös kananlihaa suosinut vaatimus yleistyi ympäri Eurooppaa. Siitä kertoo myös arkeologisten kananluulöytöjen voimakas lisääntyminen.

Käännekohdaksi kesykanan geneettisessä historiassa selvisi noin vuosi 920. Se osuu yksiin kaupungistumisen ja paastotapojen yleistymisen kanssa, mikä nosti ahkerasti munivat kanat erityiseen arvoon ja suosi niiden perimää.

Kilpirauhasen toimintaan vaikuttaneen geenimuutoksen vuoksi kesykanat alkoivat munia ympäri vuoden, toisin kuin villilinnut. Samalla niistä tuli aiempaa pelottomampia ja vähemmän aggressiivisia, joten niitä voitiin helposti pitää ahtaissa kaupunkioloissa.

Ihmisen vaikutus voi olla yllättävän nopea

Kanatutkimuksen tekijät uskovat, että heidän uusi tilastollinen työkalunsa sopii myös muihin tutkimuksiin, joilla selvitettäisiin ihmiskunnan asutuksen ja tapojen vaikutusta eläinten ja kasvien perimään.

– Tämä tutkimus osoittaa, miten nopeasti eläimen jostakin ominaisuudesta voi tulla hyvin yleinen, vaikka se ei olisi ollut kesytyksen alkuperäinen tavoite, sanoo tutkimusta johtanut Loog.

Tutkimus on julkaistu Molecular Biology and Evolution -lehdessä.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and