Minne katosi SDP:n kannatus? Kaksi ex-ministeriä analysoi

Vuonna 1994 sosialidemokraattien kannatus oli lennossa. Esko Ahon (kesk.) porvarihallitus oli epäsuosittu, Suomi kriisissä ja SDP oppositiossa. Puolueen kannatus huiteli 35 prosentissa.

Sen jälkeen onkin mennyt heikommin.

Yle Jyväskylän Nettistudion nojatuoleissa istuu kaksi SDP:n konkaria, kansanedustajat Lauri Ihalainen ja Susanna Huovinen. Yhteistä ministerikokemustakin on kaksinumeroinen vuosimäärä.

Ehkä he tietävät, mikä SDP:lle on tullut.

Kuntavaalit menivät pieleen

Mielipiteitä voi aina mitata, mutta todellinen kannatus nähdään vaaliuurnilla. Valtakunnallinen voittaja kuntavaaleissa oli Vihreät.

– Meillä on Vihreiden kanssa paljon samoja arvoja ja näkemyksiä, mutta muutoshalu kanavoitui nyt Vihreisiin. Vihreiltä mitään pois ottamatta, meidän täytyy miettiä, että mitä meidän pitää tehdä paremmin, sanoo Ihalainen.

Huovinen on kirjoittanut Jyväskylän työväenyhdistyksen blogissa otsikolla "Vaalitulos ansaitsee analyysin". Analyysi kaupunkiseuduista onkin puolueen sisällä meneillään.

– Joissain kaupungeissa meni vaaleissa hyvin, joissain toisissa ei. Kyllä meidän täytyy selvittää, että miksi näin, hän sanoo.

Me emme onnistuneet viestinnässä. Susanna Huovinen

Myös Huovinen nostaa blogissa esiin Vihreiden menestyksen ja SDP:n menestymättömyyden. Hän peilaa SDP:n kampanjaa Vihreiden vastaavaan, eikä vertailu erityisesti SDP:tä mairittele: rivien välistä ja osin suoraan tekstistäkin on luettavissa kritiikkiä SDP:n teema- ja strategiavalintaan.

– Me emme onnistuneet koulutuspolitiikan ja maahanmuuttokysymysten viestinnässä, se täytyy rehellisesti myöntää. Meillä on ollut selkeä linja, jossa olisi ollut kerrottavaa, Huovinen sanoo.

– Kyse on myös ehdokasasettelusta. Löydänkö sellaisen ihmisen, joka vie minulle tärkeitä asioita eteenpäin, hän jatkaa.

Vielä suorempaa kritiikkiä on Jyväskylän työväenyhdistyksen blogissa esittänyt Jyväskylän sosialidemokraattien keskeisiin vaikuttajiin kuuluva Riitta Mäkinen. Mäkisen mukaan SDP:n ehdokasasettelu epäonnistui, rahaa paloi tylsästi toteutettuun perinteiseen mainontaan, eikä puolue uskaltanut olla mitään mieltä oikein mistään.

Yli viisikymppisten suosikki

Yksi SDP:n ongelmista on se, että puolueen äänestäjät ikääntyvät. Jos äänioikeuden ikäraja olisi 50 vuotta, SDP olisi selvästi suurin puolue.

– Kannatuksemme nuorten parissa ei ole hyvä eikä tyydyttävä. Tämä liike tarvitsee tilaa nuorille, ja meidän suurten ikäluokkien edustajien on hyvä tästä väistyä, sanoo Ihalainen.

Hyvinvointivaltion nurkkia järkytetään. Lauri Ihalainen

Mielipidetutkimuksissa on selvitetty, että nuorten arvot ja asenteet ovat linjassa SDP:n arvojen kanssa. Se ei ole kuitenkaan kanavoitunut ääniksi SDP:lle.

– Puolueiden tunnistaminen on muuttunut. Moni puolue on tullut teemoillaan SDP:n tontille, mutta todelliset päätökset eduskunnassa ovat jotain muuta, Huovinen sanoo.

– Ihmiset odottavat puolueelta työhön ja perusturvaan liittyviä asioita, ja nyt hyvinvointivaltion nurkkia järkytetään. Ehkä sieltä kumpuaa jotakin, sanoo Ihalainen.

Tuki Rinteelle, mutta…

SDP:n hankaluudet ovat ainakin osin viestinnällisiä. Silloin katse on suunnattava puolueen keskeisimpään viestijään, sen puheenjohtajaan Antti Rinteeseen.

Rinne sai vahvan jatkomandaatin SDP:n puoluekokouksessa Lahdessa helmikuun alussa. Enemmän tai vähemmän epäonnistuneet kuntavaalit eivät ole kovin laajaa julkista kritiikkiä Rinnettä kohtaan nostaneet.

Maakunta- ja presidentinvaalit ovat alle vuoden päässä, eikä seuraaviin eduskuntavaaleihin ole kahta vuotta.

Jotenkin kelkka pitäisi saada kääntymään, eikä mielikuvien muuttaminen ei ole helppoa.

Enemmän esille myös muita kuin puheenjohtaja. Lauri Ihalainen

Ihalainen ja Huovinen eivät suoraan Rinnettä kritisoi, mutta rivien välit antavat tilaa tulkinnoille.

– Sillä on merkitystä, kuka tai ketkä puolueen ääntä julkisuudessa käyttävät. Meidän pitäisi nykyistä rohkeammin ja systemaattisesti nostaa esiin puolueen nuoria uusia edustajia, niin kansanedustajia kuin kuntapäättäjiä. Tätä viestiä me Laurin kanssa viemme, vaikka emme kumpikaan puoluejohtoon kuulukaan sanoo Huovinen.

– Enemmän esille myös muita kuin puheenjohtaja. Antti Rinne hoitaa omalla roolillaan tärkeää tehtävää, mutta olisi tärkeää, että puolueen johdon muutkin ihmiset esiintyisivät hänen rinnallaan antamassa monipuolista kuvaa. Moni-ilmeisyyttä ja vähän erilaisia painotuksia ja näkemyksiä, varmaan sellaiseen suuntaan mennään, sanoo Ihalainen.

– Monesti vain medialle ei kelpaa kukaan muu kuin puheenjohtaja kommentoimaan milloin mitäkin, Huovinen jatkaa.

Historian pitkä laahus

Osa SDP:n ongelmaa saattaa olla sen historia. Hyvinvointivaltio tuli rakennetuksi, eikä puolue ei ole onnistunut uusimaan mielikuvaa vakituisessa työsuhteessa olevien duunareiden edunvalvojasta.

– Sellainen mielikuva voi olla, mutta minusta se ei vastaa todellisuutta. Meidän pitää pohtia tekojen ja mielikuvien suhdetta. Ehkä me olemme vähän rakastuneet rakenteisiin, sanoo Ihalainen.

Puolueen aktiivit näkevät, että SDP on tehnyt paljon hyvää esimerkiksi pätkätyöläisten aseman parantamiseksi, mutta sitä ei ole onnistuttu viestimään. Puolueen tavoitteet ja saavutukset liittyvät niin monimutkaisiiin kokonaisuuksiin, että niiden viestiminen on – kuten nykyään sanotaan – haaste.

– Se on haaste kaikille puolueille, ja koko demokratialle. Paitsi jos on populisti, joka sanoo kaiken tyhjentävästi onelinerillä, ja se ei tietenkään ole kestävä tapa edetä poliittisessa päätöksenteossa. Maailma ole helppo ja mustavalkoinen, sanoo Huovinen.

Melkein lakimiestä tarvitsee, jos jonkun kaavakkeen yrittää täyttää. Susanna Huovinen

Huovinen katsoo, että puolueiden pitäisi yhdessä miettiä sitä, miten politiikka ja sen kieli olisivat paremmin ihmisten tavoitettavissa. Politiikan tulokset kun näkyvät esimerkiksi vuosikymmenten aikana rakentuneessa sosiaaliturvan järjestelmässä.

– Tällainen tavallinen yhteiskuntatieteiden maisteri melkein lakimiestä tarvitsee, jos jonkun kaavakkeen yrittää täyttää. Meillä on oikea haaste tämän järjestelmän yksinkertaistamisessa, siellä on kaikenlaista lokeroa ja koloa, joka ei avaudu enää kenellekään meistä, sanoo Huovinen.

– Meidän pitää sosialidemokraatteinakin rohkeasti olla valmiita uudistuksiin, myös sellaisiin, jotka meidän perinteisestä näkökulmastamme tuntuvat vaikeilta. Pelkästään työelämän muutos vaatii sitä, hän jatkaa.

Both comments and pings are currently closed.

Comments are closed.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and