Paavo Väyrynen neljättä kertaa presidenttiehdokkaana – jos löytyy riittävästi kannatusta

Paavo Väyrynen voi pian viettää 30-vuotistaiteilijajuhlia presidenttiehdokkaana. Ensimmäisen yrityksen hän teki vuonna 1988 keskustan riveistä. Nyt hän pyrkii kansanliikkeen presidenttiehdokkaaksi.

Jotta ehdokkuus toteutuisi, Väyrysen kannattajayhdistys aikoo kerätä 20 000 kannattajakorttia ennen itsenäisyyspäivää. Paavo Väyrynen sanoo edustavansa politiikassa pysyvyyttä:

– Ne asiat, joiden eteen olen kymmeniä vuosia tehnyt työtä, ovat Suomen itsenäisyys, Suomen puolueettomuus, järkevä aluepolitiikka, viime aikoina hallittu maahanmuuttopolitiikka.

Väyrynen kritisoi suomalaisen poliittisen johdon halua hakeutua yhä tiiviimpään yhteistyöhön Naton kanssa ja entistä tiiviimpää EU-integraatiota.

Hänen mukaansa Suomen hallitus on toiminut liian hölläkätisesti pakolaiskriisin iskiessä Suomen ja Ruotsin rajalle Torniossa. Väyrysen mukaan Suomen olisi jo aiemmin pitänyt ottaa käyttöön rajatarkastukset, kuten esimerkiksi Itävalta teki. Hän sanoo myös, että Suomen pakolaiskiintiötä pitäisi pienentää.

Presidenttiehdokkaana hän haluaisi myös korostaa aluepolitiikan merkitystä, vaikka aluepolitiikka ei presidentin toimivaltaan kuulukaan. Väyrysen mielestä vallan keskittämistä pääkaupunkiseudulle tulee hillitä.

Kolme puoluetta taustalla, haluaa kuitenkin edustaa kansalaisliikettä

Paavo Väyrysen päätyö on tällä hetkellä Brysselissä, jossa hän istuu keskustan listoilta valittuna euroedustajana. Viime kunnallisvaaleissa hänet valittiin sitoutumattomana ehdokkaana Helsingin kaupunginvaltuustoon kristillisdemokraattien listoilta. Ja nyt, vaikka Väyrysen taakse kootaankin kansalaisliikettä, käytännön kannattajakorttien keräämisen junailee kansalaispuolue.

– Minun poliittinen linjani tunnetaan ja minä pyrin edistämään niitä tavoitteita, joita olen kymmenien vuosien aikana ajanut aina siten, kuin on parhaaksi osoittautunut. Kyllä tässä selvä logiikka on, vaikka monet eivät halua sitä myöntää.

Aikoi ensin tukea Niinistöä, mutta tuli katumapäälle

Paavo Väyrysen ajatus presidenttiehdokkuudesta kypsyi vasta istuvan presidentin Sauli Niinistön järjestämien Kultaranta-keskustelujen jälkeen. Siihen asti Väyrynen oli aikonut tukea Niinistön uudelleenvalintaa.

Kun Niinistökään ei enää kelvannut Väyryselle, ainoaksi vaihtoehdoksi jäi itse lähteä pyrkimään ehdokkaaksi. Edes oman puolueen keskustan Matti Vanhanen ei käy Väyryselle. Syytä tähän hän ei kuitenkaan kerro.

Väyrynen jättää samalla kansalaispuolueen puheenjohtajuuden. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Sotkamosta kotoisin oleva valtiotieteilijä ja agronomi Sami Kilpeläinen.

– Nyt on sellainen aika maailmassa, että tapahtuu suuria muutoksia. Tarvitaan pitkää, vakaaksi tunnettua linjaa, ja Paavo Väyrynen pystyy sen Suomelle tarjoamaan. Se tarkoittaa sitä, että Suomi pysyy sotilaallisesti liittoutumattomana, pois suurvaltakonflikteista.

Kilpeläinen uskoo, että tarvittavat 20 000 kannattajakorttia saadaan kerättyä määräajassa. Paavo Väyrysellä on tunnetusti kannatusta keskustavetoisessa Pohjois- ja Itä-Suomessa, mutta Kilpeläinen sanoo, että kannatuskortteja kerätään tasaisesti koko maasta. Kansalaispuolueella on hänen mukaansa yhtä lailla kannatusjäseniä myös muissa osissa maata.

Jos Paavo Väyrynen ei pääse presidenttiehdokkaaksi tai häntä ei valita ensi vuonna presidentiksi, hän aikoo asettua käytettäväksi kansalaispuolueen pääministeriehdokkaaksi.

Both comments and pings are currently closed.

Comments are closed.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and