Perustuslakivaliokunta: Päätökset sotilaallisesta avusta tekee jatkossakin aina hallitus

Eduskunnan perustuslakivaliokunta linjasi tänään kantansa sotilaallisen avun antamiseen ja saamiseen liittyvästä päätöksenteosta.

Valiokunta oli yksimielinen kertoi aamupäivän kokouksen jälkeen puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.).

– Hallituksen alkuperäisessä esityksessä oli se ongelma, että perustuslainvastaisesti oli pyrkimyksenä antaa yksittäiselle ministeriölle tai ministerille sellaista päätäntävaltaa, joka tällaisessa laajakantoisessa asiassa kuuluu pelkästää koko valtioneuvostolle. Eli se oli ongelma.

Lapintien mukaan toinen ongelma liittyi presidentin asemaan ylipäällikkönä.

– Eli sotilaskäskyasioiksi katsottiin myös sellaisia asioita, jotka niitä ei voi olla. Eli silloin jos asiaan liittyy turvallisuus- tai ulkopoliittisesti laajakantoisia kytkentöjä, niin silloin ei voi presidentti ylipäällikkönä näistä päättää vaan silloin on kyse normaalista ulkopoliitiikasta ja silloin kytketään valtioneuvosto.

Lapintie ei halua lähteä arvioimaan, oliko hallituksen esityksen taustalla selkeä halu muuttaa ylimpien päätöksentekijöiden vallan tasopainoa nykyisestä.

Perustuslakivaliokunta oli jo aiemmassa lausunnossaan vaatinut muutoksia juuri näihin kohtiin. Nyt lain valmistelusta vastuullinen ulkoasiainvaliokunta on muutokset tehnyt. Perustuslakivaliokunnan mukaan vallan tasapaino ei nyt muutu ja laki voidaan säätää tavallisena lakina.

– Näiden muutosten myötä ei muutu. Eli hallituksen alkuperäisessä esityksessä oli näitä perustuslaillisia ongelmia, mutta nyt ulkoasiainvaliokunta on korjannut ne meidän perustuslain mukaisesti. Kun päätetään sotiaallisesta avusta, kun päätetään merkittävästä tai laajakantoisesta avusta, joka on ulko- ja turvallisuuspolitiikaa niin silloin sitä ei voi päättää ministeriö vaan tarvitaan koko valtioneuvosto päätöksenteossa.

– Eli nyt tämä ulkoasiainvaliokunnan mietintöluonnos on nykyisen perustuslain mukainen, Lapintie alleviivaa.

Ylimpien valtioelinten vallanjaon tarkastelu tuli tarpeelliseksi EU:n Lissabonin sopimuksen ja unionimaihin tehtyjen terrori-iskujen jälkeen. Tähän asti Suomessa ei ole ollut lainsäädäntöä, joka olisi antanut mahdollisuuden antaa apua esimerkiksi Ranskalle terrori-iskun jälkeen tai osallistua Ruotsin sukellusvene-etsintöihin.

Both comments and pings are currently closed.

Comments are closed.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and