Suomalaissatelliitti lähetti ensimmäisen signaalin

Suomalainen Aalto-2-satelliitti on pitkän odotuksen ja useiden viivästysten jälkeen vapautettu Maata kiertävälle radalle. Satelliitti irtosi kansainväliseltä avaruusasemalta eilen kello 15 maissa Suomen aikaa ja jo tunnin kuluttua ensimmäinen sen lähettämä signaali kuultiin Japanissa.

Yöllä satelliitin lähettämä majakkasignaali kuultiin myös Suomessa.

– Viime yönä saimme Espoossa signaalin kiinni ja vahvistimme, että kaikki on kunnossa, kertoo projektia vetävä professori Jaan Praks.

Espoosta oli tarkoitus ottaa yöllä ensimmäinen ohjausyhteys satelliittiin, mutta maa-aseman lähetysradiot hajosivat kesken kaiken, eikä yhteyttä saatu muodostettua. Seuraavan kerran ohjausyhteyttä yritetään tänä iltana kello 22:n aikoihin, kun Aalto-2-satelliitti tulee täällä näkyviin.

Aalto-2 kiertää Maata lähellä päiväntasaajaa, joten se näkyy Suomesta käsin heikosti ja vain lyhyen hetken. Satelliitin havainnointi-ikkuna liukuu hieman, mutta tällä hetkellä satelliitti näkyy illalla ensimmäisen kerran kello 22 maissa, jolloin se on näkyvissä 4–5 minuuttia. Toisen kerran satelliitti näkyy puolilta öin, noin 8 minuutin ajan. Yön viimeinen yhteysmahdollisuus on kello yhden jälkeen, jolloin satelliitti on näkyvissä muutaman minuutin ajan.

Ohjausyhteydessä satelliitin asentoa voidaan muuttaa ja sen mukana olevia laitteita voidaan kytkeä päälle ja pois. Samalla voidaan tarkastaa, missä kunnossa itse satelliitti ja sen järjestelmät ovat. Kaikki tämä onnistuu lyhyestä aikaikkunasta huolimatta, Praks sanoo.

Puoli vuotta tähdenlentoon

Aalto-2-satelliitti on osa kansainvälistä QB50-hanketta, jonka tarkoituksena on tutkia Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksia. Suomalaissatelliitin lisäksi projektiin osallistuu kymmeniä muita nanosatelliitteja.

Praksin mukaan suurin osa hankkeen satelliiteista toimii, pienistä vaikeuksista huolimatta. Ainoastaan yhteen satelliittiin ei ole saatu yhteyttä.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun ilmakehän alinta kerrosta tutkitaan näin pitkäjänteisesti. Aiemmin tutkimuksia on tehty raketeilla, jotka ovat olleet vain muutamia minuutteja kerrallaan nyt tutkittavalla alueella.

QB50-hankkeen satelliitit keräävät periaatteessa samaa tietoa, mutta hiukan eri tavoin. Lisäksi joissakin satelliiteissa on mukana omia mittauslaitteita. Aalto-2 on puhtaasti QB50-satelliitti, eli se mittaa ainoastaan elektroniplasman lämpötilaa.

Tulevien päivien aikana Praksin johtaman ryhmän on tarkoitus selvittää, toimivatko kaikki satelliitin laitteet. Sen jälkeen satelliitti on tarkoitus saada mittauskuntoon ja alkaa kerätä dataa. Tällä hetkellä projektia on jäljellä kolmesta neljään kuukautta.

– Ja puolessa vuodessa satelliitti tulee niin matalalle, että se törmää ilmakehään ja palaa tähdenlentona, Praks kuvailee.

Aalto-1 odottaa vielä hetken vuoroaan

Satelliittien laukaisuihin liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Tämän vuoksi alun perin ennen Aalto-2:ta avaruuteen kaavailtu Aalto-1-satelliitti on yhä maankamaralla.

Odotus näyttää kuitenkin loppuvan pian. Satelliitti on jo toimitettu Intiaan, josta se on tarkoitus laukaista avaruuteen ensi kuussa.

Verrattuna Aalto-2:een Aalto-1 on paljon monimutkaisempi satelliitti.

– Aalto-1 lähtee polaariradalla, mikä tarkoittaa sitä, että se menee suoraan Suomen yli pari kertaa päivässä. Siinä on huomattavasti enemmän instrumentteja mukana. Siinä on useita kameroita mukana. Se on hyvin paljon monimutkaisempi missio, Praks kertoo.

Jos ja kun Aalto-1 pääsee avaruuteen, siitä tulee Suomen oman avaruusesinerekisterin ensimmäinen kappale. Vaikka Aalto-2 on ensimmäinen suomalainen satelliitti avaruudessa, niin sen radiotaajuuksien rekisteröinnin ja hankkeen koordinoinnin takia koko QB50-konstellaatio rekisteröidään Belgiaan.

– Aalto-2:ssa on yksi hyötykuorma, joka tulee Norjasta. Aalto-1:ssä kaikki hyötykuormat ovat suomalaisia keksintöjä.

Eikä suomalaisten avaruuden valloittaminen jää tähän.

– Jos hyvin käy, niin tänä vuonna Suomesta saattaa mennä jopa viisi satelliittia avaruuteen.

Aalto-satelliitit poikineet useita avaruuden valloittajia

Praks muistuttaa, että Suomessa on vahvat avaruustekniikan perinteet. Suomalaiset ovat olleet mukana monissa hankkeissa ja suomalaisia sensoreita ja laitteita on jo nyt paljon pitkin aurinkokuntaa. Muun muassa Marsin pinnalla vaeltavan Curiosity-mönkijän mukana on suomalaista tekniikkaa.

Praks kehuukin suomalaista sensoritekniikkaa ja tietenkin koulutusta.

– Sen lisäksi meillä on sellaisia valtteja kuin Slush, joka luo investointi- ja startup-kulttuuria. Ja näistä ne uuden maailman valloittajat lähtevät liikkeelle.

Yksi tällainen maailman valloittaja on vuonna 2014 perustettu satelliittiyritys Iceye. Yrityksen toinen perustaja Pekka Laurila oli mukana Aalto-1:n kehittämisessä.

– Nyt he rakentavat jo satakiloisia satelliitteja ja heidän tähtäimessään on 20 satelliitin konstellaation rakentaminen. He ovat maailman ensimmäisiä yhtiötä, jotka rakentavat tutkasatelliiteista konstellaatiota taivaalle, Praks kehuu.

Aalto-2 on puolestaan synnyttänyt Reaktor Space Lab -yrityksen, jonka tavoitteena on tehdä satelliittiteollisuudesta merkittävä toimiala Suomessa.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and