Suomalaisyritykset totuttelevat idänmarkkinoiden ”uuteen normaaliin” – Venäjän pyrkimys omavaraisuuteen vaikeuttaa kaupantekoa

JEKATERINBURG. Jekaterinburgin liepeillä sijaitsevassa 15 000 neliömetrin varastohallissa on hiljaista.

Postin Venäjällä toimivan Itella-tytäryhtiön toimitusjohtaja Jussi Kuutsa kuitenkin vakuuttaa, että näkymät itämarkkinoilla ovat taas valoisammat.

Itellan liikevaihto Venäjällä on seurannut tiiviisti maan talouskehitystä. Viimeisen kolmen vuoden aikana koetut rajut ruplan kurssin heilahtelut ja venäläiskuluttajien ostovoiman laskeminen ovat nakertaneet yhtiön tulosta.

– Öljyn hinnannousun ja ruplan vahvistumisen vuoksi odotamme kuluvalta vuodelta haurasta kasvua, toimitusjohtaja Kuutsa sanoo.

Jussi Kuutsa
Venäjällä toimivan Itellan toimitusjohtaja Jussi Kuutsa odottaa kuluvalta vuodeltaan yhtiölleen pientä kasvua ruplan vahvistumisen ja öljyn hinnan nousemisen siivittämänä.Erkka Mikkonen

Viime vuonna Itellan Venäjän-myynti oli noin 120 miljoonaa euroa. Se on vajaa kymmenen prosenttia koko Posti-konsernin liikevaihdosta.

Venäjä vaatii pitkäjänteisyyttä

Kuutsa korostaa, että venäläisillä markkinoilla toimiminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Liiketoimintaan tehtävät investoinnit vaativat suuria summia, eikä lyhytaikainen kokeilu yleensä tuota tulosta.

– Aikajänteen tulee olla vähintään kaksi Venäjän talouden sykliä eli noin 10–15 vuotta. Tämän myötä yritys voi kerran sukupolvessa tehdä päätöksen Venäjän markkinoille tulemisesta tai sieltä vetäytymisestä, Kuutsa arvioi.

Hän myös muistuttaa, että Venäjä on nykyisin äärimmäisen kilpailtu markkina. Siksi Venäjälle on turha tulla siinä toivossa, että yritys voisi pelastautua kilpailukyvyllään, joka on jo muualla rapautunut.

Posti on toiminut Venäjällä vuodesta 2006 alkaen. Sillä on ympäri Venäjää kuusi logistiikkakeskusta, joissa se palvelee lähinnä tuontitavaroilla kauppaa käyviä yrityksiä.

Itellan valkoinen päärakennus.
Itellan palveluvarasto on toiminut Jekaterinburgissa vuodesta 2010 lähtien. Yhtiöllä on lisäksi logistiikkakeskukset Moskovassa, Pietarissa, Donin Rostovissa, Novosibirskissa ja Vladivostokissa.Erkka Mikkonen

Totuttelua uuteen normaaliin

Suomen idänkauppa on kasvanut alkuvuonna kaksinumeroisin luvuin. Kaupan määrä on kuitenkin edelleen merkittävästi pienempi kuin ennen Venäjän taloustaantuman alkamista vuonna 2013.

Ruplan kurssin vakiintuminen on vahvistanut suomalaisyritysten uskoa markkinoihin. Rupla on silti aiempaa heikompi, ja siksi suomalaisten tulee nyt tottua Venäjän talouden ”uuteen normaaliin”.

– Yritysten pitää olla vahvemmin läsnä markkinoilla ja löytää uusia tapoja toimia. Pelkästään suora vienti ei enää toimi kaikkien alojen osalta, Suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen huomauttaa.

Venäjä pyrkii omavaraisuuteen

Venäjä tavoittelee nyt tuonninkorvaamista edistävällä politiikallaan suurempaa omavaraisuutta. Se pyrkii esimerkiksi uuden lainsäädännön avulla saamaan valtionyhtiöt suosimaan hankinnoissaan kotimaisia tuottajia.

Tuonninkorvaamisen tavoittelu iskee pahiten juuri suuriin suomalaisyrityksiin, jotka tekevät kauppaa Venäjän valtionyritysten ja julkisen hallinnon kanssa.

Toisaalta jotkut yritykset voivat myös hyötyä venäläisen tuotannon kasvusta.

Jaana Rekolainen
Suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen osallistui toukokuussa suomalaisten vienninedistämismatkalle Jekaterinburgiin. Mukana oli ennätykselliset 25 suomalaisyritystä.Erkka Mikkonen

– Jos paikallista teollisuustuotantoa oikeasti vahvistetaan ja uudistetaan, niin se voi tuoda lisää kauppaa teollisuuden komponentteja tai osatoimituksia tarjoaville suomalaisyrityksille, Jaana Rekolainen sanoo.

Yksi vaihtoehto on ulkomaalaisten yritysten tuotannon osittain tai kokonaan siirtämistä Venäjälle.

Rekolainen kuitenkin muistuttaa, että pienille ja keskisuurille yrityksille tuotannon siirtäminen tuntuu usein mahdottomalta, koska se vaatii massiivisia investointeja ja pitkäjänteistä markkinanäkymää.

Kumppanuutta yhteisyritysten sijaan

Venäläiset ovat taas alkaneet aktviisisesti ehdottaa suomalaiskumppaneille yhteisyritysten perustamista.

Myös Sverdlovskin alueen virkaa tekevä kuvernööri Jevgeni Kuivašev nosti esiin yhteisyritykset suomalaisen kauppadelegaation vieraillessa Jekaterinburgissa toukokuussa.

Toimitusjohtaja Jaana Rekolainen pitää yhteisyrityksiä paluuna neuvostoaikaan, eikä usko muidenkaan suomalaisten olevan niistä järin innostuneita.

Sen sijaan hän kannustaa suomalaisyrityksiä tiiviimpään kumppanuuteen venäläisten kanssa.

– Hyvät venäläiset jakelijat ja myyjät ovat yksi tapa, jolla suomalaiset voivat syventää paikallista läsnäoloaan Venäjällä ja parantaa kilpailukykyään siellä, Rekolainen sanoo.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and