Taipuvatko tiedotusvälineet Suomessa painostukseen? Pomoilla eri vastaus kuin rivitoimittajilla

Päätoimittajilla on tuoreen tutkimuksen mukaan rivitoimittajia ruusuisempi kuva siitä, kuinka hyvin suomalaiset tiedotusvälineet kykenevät vastustamaan ulkopuolista vaikuttamista ja painostusta.

Esimiesten ja alaisten välillä on luottamuskuilu, sanoo kyselytutkimuksen toteuttanut Tampereen yliopiston journalistiikan tutkija Ilmari Hiltunen.

– Päätoimittajat kohtaavat tietyntyyppistä painostusta muita toimittajia enemmän, mutta päätoimittajat luottavat omaan kykyynsä vastustaa sitä. Rivityöntekijöiden luotto esimiesten kykyyn vastustaa painostusta on selvästi matalampi, Hiltunen kertoo.

Kyselyaineistossa johtoportaalla tarkoitetaan päätoimittajia, väliportaaseen taas kuuluvat esimerkiksi toimituspäälliköt ja toimitussihteerit.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Näkemykset eroavat myös siinä, pitäisikö vaikuttamisyrityksiä ja painostusta käsitellä julkisesti. Päätoimittajat ovat kyselyn mukaan selvästi muita useammin sitä mieltä, että painostusta ei ole syytä tuoda julkisuuteen.

Myös Yle selvitti päätoimittajien suhtautumista painostukseen omassa kyselyssään viime viikolla.

“Vaikuttamisyritykset ovat aina poikkeuksia”

Monet toimittajat kertovat kokeneensa painostusta, mutta painostus on usein lievää. Esimerkiksi journalisteihin kohdistuva fyysinen painostaminen on harvinaista.

Tyypillisimmässä tapauksessa haastateltava voi vaatia muutoksia jutun sanamuotoihin ennen jutun julkaisua ilman journalistisia perusteita. Jutusta närkästyneet poliitikot tai elinkeinoelämän vaikuttajat saattavat tulla toimitukseen niin sanotusti lankoja pitkin. Myös toimittajille ropiseva vihaposti on Hiltusen mukaan yleistä.

Painostuksella on kuitenkin vastaajien mukaan ollut vain vähäinen vaikutus.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Vakavammissa painostustapauksissa taas esimerkiksi mainostaja voi uhkaillla toimitusta ilmoitusten poisvetämisellä, mikäli yritykselle kiusallisia tietoja paljastava juttu tulee julkisuuteen. Tavallista se ei kuitenkaan ole.

– Positiivista tutkimuksessa on se, että vaikuttamisyritykset ovat aina poikkeuksia. Missään ne eivät ole vastausten perusteella muodostuneet normaaliksi osaksi toimitustyötä, Hiltunen sanoo.

Yle-kohun vaikutus

Terrafame-uutisoinnista alkanut kriisi Ylen ympärillä ei juuri näy tuloksissa. Julkisen sanan neuvosto antoi Ylelle langettavan päätöksen journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolelle. Myös Ylen journalistista päätöksentekoa arvioineen Olli Mäenpään raportti totesi, että Ylessä johtaminen mukautui ulkoiseen vaikuttamiseen.

Hiltusen mukaan joissain ulkopuoliseen vaikuttamiseen liittyvissä asioissa Ylen voi nähdä vetävän jopa muita medioita tiukempaa linjaa. Toisaalta hän huomauttaa, että isossa kyselyaineistoissa vakavatkin ongelmat yksittäisissä toimituksissa voivat hautautua vastausten suureen määrään.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Yleläiset myös arvioivat poliitikkojen vaikutusmahdollisuudet hieman suuremmiksi kuin muiden medioiden työntekijät. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut Terrafame-tapauksen laaja julkinen käsittely, Hiltunen pohtii.

Lisää tutkimuksesta voit lukea Journalistista.

Both comments and pings are currently closed.

Comments are closed.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and