Tieteiskirjailija Risto Isomäki näkee toivoa ilmastonmuutoksen torjunnassa – miksi?

Tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki ottaa meidät vastaan satavuotiaan kotitalonsa pihamaalla Helsingin Malmilla. Suuressa puutalossa on viisi asuntoa.

Isomäen koti sijaitsee talon yläkerrassa. Sinne kiivetään kapeaa ja hämärää portaikkoa pitkin. Eteisen seinustalla seisoo suuri kirjahylly, josta silmiin osuvat useat eri maiden Lonely Planet -matkaoppaat.

Isomäki paljastaa, että hän on työskennellyt Intiaan, eteläisen ja itäisen Afrikan maihin, Indonesiaan, Vietnamiin sekä Meksikoon liittyvien kehitysyhteistyöprojektien parissa.

Olohuoneessa Isomäki esittelee asunnon lämmitysjärjestelmää, pellettipoltinta, joka pitää asuntovanhuksen lämpimänä talvipakkasilla.

Ympäristöteemoista kirjoittava Isomäki kertoo, että hän on viime aikoina ollut toiveikkaampi ilmastonmuutoksen päihittämisen suhteen kuin aikoihin.

Hän istuu nojatuoliin ja alkaa avata ajatuksiaan siitä, miksi ihmiskunnalla on tällä hetkellä syytä suurempaan toiveikkuuteen kuin kymmenen vuotta sitten.

– Me olemme saaneet aikaan joitakin melko isoja läpimurtoja ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, Isomäki sanoo.

Toivon tuoja 1: Uusiutuvasta energiasta tuli kilpailukykyistä

Isomäki puhuu pehmeällä äänellä ja elehtii käsillään jatkuvasti. Kirjailija arvioi, että ilmastonmuutoksen torjunnassa otetuista edistysaskelista suurin on ollut aurinko- ja tuulivoiman muuttuminen taloudellisesti kilpailukykyisiksi energiamuodoiksi.

Isomäen mukaan uusiutuvan energian tuotantoon liittyvä muutos on tapahtunut paljon nopeammin kuin useimmat asiantuntijat osasivat ennustaa.

Hänen mukaansa viime vuosina sähköntuotannossa yli 90 prosenttia uusista investoinneista ovat menneet uusiutuvaan energiaan, ja vain alle 10 prosenttia ydinvoimaan ja fossiilisiin polttoaineisiin.

Isomäen mukaan tämän vuoden alussa koko maapallon sähköntuotannosta aurinkosähkön osuus oli 2 prosenttia, ja tuulisähkön 5 prosenttia.

– Tällä hetkellä suunnitellut investoinnit seuraavaksi 25 vuodeksi ovat noin 6 000 gigawattia. Jos tämä toteutuu, niin se tarkoittaa sitä, että aurinkosähkö on 25 vuoden päästä jo maapallon hallitseva sähköntuotannon muoto, Isomäki sanoo.

Tieteiskirjailija tuottaa myös itse aurinkosähköä omaan käyttöönsä. Hän vie meidät parvekkeelleen tarkastelemaan talon katolle asennettua aurinkopaneelirivistöä.

Vaikka talossa on viisi asuntoa, niin aurinkopaneelit tuottavat sähköä vain Isomäen ja hänen puolisonsa käyttöön. Isomäki harmittelee sitä, ettei sähköyhtiö Helen ole suostunut siihen, että paneelit jauhaisivat sähköä kaikkiin talon asuntoihin.

– Helen ei koskaan kertonut virallista syytä. Mitään ei vain tapahtunut, eikä kukaan Heleniltä koskaan palannut asiaan. Kun soitin asiasta, niin joku aina lupasi, että palaamme asiaan. Eli asiaa voi vain arvuutella.

Isomäki kertoo, että heidän aurinkopaneelinsa tuottavat vuosittain noin 3 600 kilowattituntia sähköä. Aurinkoiseen aikaan sähköä jää yli oman tarpeen ja silloin ylijäämäsähkö myydään sähköverkkoyhtiölle pohjoismaisen sähköpörssin määrittelemään hintaan.

Risto Isomäki
Kirjailija Risto Isomäki esittelee kotitalonsa katolle asennettuja aurinkopaneeleja.Jari Kovalainen / Yle

Aurinkopaneelien toinen vallankumous lähestyy

Kirjailijan mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana on nyt nähty ensimmäinen suuri aurinkosähkövallankumous, joka perustuu kristallisoituun piihin perustuviin perinteisiin aurinkopaneeleihin.

Nyt viimeisen kahden vuoden aikana markkinoille on alkanut tulla uudenlaisia ohutkalvoisia aurinkopaneeleja, joista voidaan tehdä joustavampia, ja jotka kestävät paremmin ylikuumenemista, Isomäki sanoo.

Hänen mukaansa muutos on merkittävä, koska jatkossa on mahdollista valmistaa rakennuselementtejä, joissa on valmiina ohutkalvoinen aurinkopaneeli.

Siten esimerkiksi talojen katot ja seinät olisi mahdollista päällystää aurinkopaneeleilla, minkä ansiosta rakennuksista tulisi osittain tai täysin energiaomavaraisia.

Isomäen mukaan Tesla ja Solar City myyvät jo rakennuselementtejä, joihin on integroitu aurinkopaneelit. Tällaiset elementit ovat toistaiseksi vielä kalliita. Isomäen mukaan niiden hinta kuitenkin laskee huomattavasti, kun jokin yritys perustaa riittävän suuren elementtitehtaan.

– Tarkkaa aikataulua on mahdoton ennustaa. Mutta kaikki tekniset ratkaisut alkavat olla olemassa, joten asiat saattavat alkaa tapahtumaan hyvinkin nopeasti.

Aurinkopaneli kerrostalon päätyseinässä.
Turun Jyrkkälässä sijaitsevan kerrostalon yksi seinä päällystetettiin aurinkopaneeleilla julkisivusaneerauksen yhteydessä. Risto Isomäen mukaan vastaavanlaiset ratkaisut voivat yleistyä tulevaisuudessa.Petra Ristola / Yle

Toivon tuoja 2: Metsäiset viljelmät hiilinieluina

Risto Isomäki on työskennellyt kehitysyhteistyöprojekteissa, jotka ovat liittyneet muun muassa uusiutuvaan energiaan sekä puiden istuttamiseen ja yhteisöpohjaiseen metsävarojen hoitoon.

Isomäki pitää toisena merkittävänä mullistuksena sitä, että yli miljardi hehtaaria peltomaata erityisesti trooppisilla alueilla on alkanut muuttua puutarhametsiksi, joissa kasvaa yksivuotisten kasvien rinnalla erikokoisia ruokaa tuottavia puita.

Peltomaiden muuttuminen metsämäisemmiksi poistaa joka vuosi ilmakehästä suuria määriä hiilidioksidia, Isomäki toteaa.

– Isommaksi kasvavat puut poistavat 30 tai 40 prosenttia meidän kaikista hiilipäästöistä ilmakehästä tällä hetkellä. Se auttaa ilmastonmuutoksen aiheuttaman ongelman ratkaisemisessa.

Banaania ja riisiä kerrosviljelyssä.
Banaania ja riisiä viljellään rinnakkain Balin saarella Indonesiassa.Szefei Wong / AOP

Toivon tuoja 3: Kasviruokailun lisääntyminen vähentäisi päästöjä

Kolmas ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta merkittävä muutos olisi ihmisen ruokailutottumusten muuttuminen kasvispainotteisemmiksi, Isomäki arvioi.

Hän sanoo, että orastava muutos näkyy jo Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa tehdyissä mielipidetiedusteluissa, joiden mukaan enemmistö länsimaisista ihmisistä aikoo painottaa kasvisruokaa omassa ruokavaliossaan.

– Tämä näkyy jopa joidenkin hallitusten ohjelmissa. Kiinan valtio teki viime vuonna päätöksen, että se ei enää pyri lihantuotannon kaksinkertaistamiseen, vaan lihan kuluttamisen puolittamiseen Kiinassa, Isomäki sanoo.

Intialaista ruokaa.
Intiassa suuri osa hinduväestöstä on perinteisesti kasvissyöjiä. Kuvassa eteläintialainen lounasannos, johon kuuluu masala dosa -lettuja, kikherneitä sisältävää tulista channa masala -kastiketta, hillomaista chutney-lisäkettä sekä linsseistä ja kasviksista valmistettua sambar-muhennosta. Rafael Ben-Ari / AOP

Kauppojen valikoimissa on nykyisin aiempaa enemmän erilaisia kasvis- ja sieniproteiineihin perustuvia valmisteita, jotka jäljittelevät lihatuotteita.

– Niitä alkaa olla yhä vaikeampi erottaa oikeasta lihasta ja muista eläinperäisistä tuotteista. Luulen, että ne tulevat nopeuttamaan ihmisten ruokavalion muutosta kasvisperäisempään suuntaan hyvin merkittävästi.

Isomäki uskoo, että jatkossa yhä useampi kuluttaja valitsee kaupan hyllystä lihaa muistuttavan kasvisperäisen vaihtoehdon.

– Luulen, että meillä on kuitenkin aika vähän fanaattisia lihansyöjiä, joille on oleellista, että joku eläin on todella tapettu ruoan tuottamiseksi.

Risto Isomäki
Risto Isomäki istuu asuntonsa keittiössä.Jari Kovalainen / Yle

Ruokavalion muutoksen hitaus huolestuttaa kirjailijaa

Risto Isomäen mukaan lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden tuotanto aiheuttaa vähintään 20 prosenttia kaikista ihmisen tuottamista ilmastoa lämmittävistä päästöistä.

Siksi lihansyönnin väheneminen auttaisi monella tapaa ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä.

Isomäki laskee, että lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden tuotanto vie tällä hetkellä 40–45 prosenttia maapallon käyttökelpoisesta maa-alasta.

Jos lihan kulutus vähenisi merkittävästi globaalilla tasolla, niin silloin maata vapautuisi suuria määriä muihin käyttötarkoituksiin.

Brasilia Sokeriruokon niittoa.
Työntekijä leikkaa sokeriruokoa brasilialaisella biopolttoaineplantaasilla. AOP

Kirjailija arvioi, että muutos johtaisi automaattisesti seuraavaan läpimurtoon, kun entisillä laidunmailla voitaisiin kasvattaa energiakasveja. Siten biopolttoaineilla voitaisiin korvata suuri osa öljystä ja maakaasusta.

Isomäkeä huolestuttaa mahdollisuus, ettei ihmisten ruokailutottumuksien muuttamisessa päästä eteenpäin tarpeeksi nopeasti.

– Väittäisin, että se on ehkä kaikkein tärkein yksittäinen asia, minkä pitää vielä muuttua, jotta selviäisimme kunnialla ilmastonmuutoksesta.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and